Tehostamista vai uudistamista

13.12.2016

Petri Lempinen
Petri Lempinen

Oulun Insinöörit ry liittyi vuosikokouksen päätöksellä Inske ry:n jäseneksi, joka on insinöörikoulutuksen edunvalvoja. Toiminta on uutta insinööreille, joten pyysimme blogiimme kirjoittajaksi ammatillisen koulutuksen edunvalvontajärjestön Amke ry:n toimitusjohtajan Petri Lempisen. Hän kertoo minkälainen rooli on tänä päivänä koulutuksen edunvalvojalla.

 

Ammatillisen koulutuksen kehittäminen ja siihen liittyvät edunvalvonta, on tänään erilaista kuin viisi tai kymmenen vuotta sitten. Näin on varmasti myös ammattikorkeakoulutuksessa.

Viime vuosikymmenellä lobbarin tehtävänä oli hankkia ammatilliseen koulutukseen lisää resurssia ja luoda uusia tutkintoja. Näin puolustettiin jonkin työelämän ammattialan tai koko ammatillisen koulutuksen olemassaoloa.

Nyt avainsana on tehostaminen, mikä koskettaa toimintaa ja rakenteita. Tänään vanhan säilyttäjät voivat olla enemmän haitaksi kuin hyödyksi, koska maailma muuttuu ympärillämme nopeammin kuin havainnoimme. Perinteinen vaikuttaminen oman alan tai koulutusasteen puolustamiseksi lobbaamalla lisää kaikkea ei enää toimi.

Tehostaminenkaan ei tuota tulosta, jos koulutamme työvoimaa viime vuosikymmenen työtehtäviin. Tästä periaatteesta on laaja yksimielisyys, mutta hajontaa tulee keskusteltaessa yksittäisten alojen kohtalosta.

Koulutuksen sisällöllisen uudistamisen on seurattava työelämän muutoksia ja siihen tarvitsemme ennakointitietoa. Big data ja analytiikka yleistyvät tarjoten laajenevia mahdollisuuksia tuottaa tietoa ja näkemyksiä muutoksen suunnista. Koulutuksen ja osaamisen tarpeet tuntuvat hajaantuvan.

Samaan aikaan opetushallinto ja etujärjestöt – minun työnantajani mukaan lukien – yhdessä asettavat alakohtaisia ennakointiryhmiä, jotka koostuvat järjestöjen nimeämistä asiantuntijoista. Suomi kuitenkin elää jo uudenlaista tiedon aikakautta, missä viisaus ei enää ole rajallista tietoa käsittelevillä asiantuntijoilla.

Yhteiskunnallisen päätöksenteon on perustuttava tietoon ja arvioon muutosten vaikutuksista. Näin olemme tottuneet ajattelemaan. Nyt Suomi on muutoksissa, joissa vaikutusarviot suhteessa nykytilaan eivät riitä. Sen sijaan tarvitsemme tavoitteita, joita kohti pyrki. Tämä edellyttää edunvalvojilta ja kehittäjiltä aiempaa enemmän perusteltuja näkemyksiä tavoittelemisen arvoisesta muutoksesta.

Etujärjestö ei enää kykene kuvaamaan polkua tulevaisuuteen. Sen sijaan järjestö voi esittää tavoitteita ja näyttää suunnan, mihin etenemällä tavoitteiseen voi päästä.

 

Petri Lempinen

Toimitusjohtaja

Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry

petri.lempinen@amke.fi

@LempinenPetri

www.amke.fi