Akava ajaa jatkossakin kaikkien korkeakoulutettujen – myös insinöörien – asiaa

2.3.2015 klo 10:00

Sture Fjäder
Sture Fjäder

Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder on Oulun Insinöörien maaliskuun kirjoittaja. Hän kirjoittaa ajankohtaisista asioista Akavan ja insinöörien näkökulmasta.

 

Niin kauan kuin muistan, on Akavan tavoitteena ollut nostaa koulutettujen arvostusta suomalaisessa yhteiskunnassa. Olemme ajaneet kauan akavalaisille omia työehtosopimuksia yksityiselle sektorille ja siinä myös menestyneet. Yhtä kauan on Akava ajanut keskiluokkaisten koulutettujen työnverotuksen keventämistä. Ja vähintään yhtä kauan Akavan kärkitavoitteiden joukossa on ollut nostaa koulutuksen ja osaamisen arvostusta Suomessa. Viimeksi viime syksyn eläkeratkaisu osoitti, että muille kuin Akavalle koulutettujen sekä asiantuntijoiden ja esimiesten edunvalvonta ei ole tärkeää.

 

Akavan kantana on aina ollut, että työn tulokseen, osaamiseen ja vastuullisuuteen liittyvät kohtuulliset palkkaerot ovat hyväksyttäviä. Uskon suomalaisenkin insinöörin haluavan, että insinööritutkintoa arvostetaan ja että insinööriosaaminen ja oman työn tulokset näkyvät myös palkkakehityksessä. Tietenkin tarvitaan kollektiivisuutta ja työehtosopimuksia yleiskorotuksineen, mutta insinöörin palkkakehitys perustuu suurelta osin omaan osaamiseen ja työn tuloksiin.

 

Noin 600 000 akavalaista työskentelee lähinnä asiantuntijoina, esimiehinä ja johtajina tehtävissä, jotka edellyttävät erityisosaamista ja useimmiten korkeakoulutusta. Akavalaisten koulutus sekä työn luonne ja työelämän haasteet eroavat kuitenkin vielä melko paljon muista työntekijäryhmistä, vaikka yhtäläisyyksiäkin toki on. Meidän on ehdottoman tärkeää tehdä tiivistä ja hyvää yhteistyötä muiden järjestöjen kanssa. Koulutettujen asiantuntijoiden edunvalvonta on kuitenkin paras pitää omissa näpeissä, jolloin meidän näkemyksemme, tavoitteemme ja niistä viestiminen pysyvät kirkkaina.

 

Vaikka työelämä on muuttunut entistä vaativammaksi, ei koulutusta ja osaamista vielä arvosteta Suomessa tarpeeksi. Useissa ammattikorkea- tai yliopistokoulutusta vaativissa tehtävissä on aivan liian matalat palkat ja useilla jatkuva epävarmuus työn jatkumisesta. Keskituloisten, jo 3000 euroa kuukaudessa saavien, palkansaajien verotus on liian kireää ja he maksavat kaikista palveluista kalleimman luokan mukaan. Jo 3000–4000 euroa kuukaudessa ansaitseva leimataan helposti eliitiksi. Tähän keskusteluun on saatava muutos.

 

Akava on akavalaisten yksityisen ja julkisen sektorin palkansaajien edunvalvoja, joten sen kuuluu ajaa akavalaisten yksityisen ja julkisen sektorin palkansaajien etuja.

 

Yksityisen sektorin akavalaisille on ollut tärkeää ajaa kaikille työehtosopimukset, ja tässä onkin onnistuttu hyvin. Vielä kuitenkin on aloja, joissa työehtosopimusta ei ole.

Yksityisellä sektorilla meillä on myös paljon luottamusmiehiä. On tietenkin selvää, että insinöörien lähtö Akavasta johtaisi siihen, että kaikki ylempien toimihenkilöiden työehtosopimukset olisivat vaarassa. Vaakalaudalla on siis kymmenien vuosien aikana tehty työ. Uhkana on, että kaikki ylemmät toimihenkilöt, myös insinöörit, jäävät ilman työehtosopimuksia ja luottamusmiehiä.

 

Akava jatkaa vahvana, itsenäisenä ja puoluepoliittisesti sitoutumattomana keskusjärjestönä kasvaen sekä sisäisesti että ulkoisesti. Vuoden 2005 jälkeen Akavaan on tullut noin 60 000 uutta maksavaa jäsentä. Tätä kehitystä aiomme jatkaa, ja Akava aikookin olla kaikkien korkeakoulutettujen keskusjärjestö nyt ja tulevaisuudessa. Kahden keskusjärjestön malli on myös meille erinomainen tilaisuus jatkaa toimintamme ja tavoitteidemme uudistamista. Tähän työhön toivotan kaikki halukkaat mukaan.

 

Sture Fjäder

Akavan puheenjohtaja