Pohjoisten alueiden kilpailukyky edellyttävät toimivaa infraa

26.4.2015

Matti Räinä
Matti Räinä

Kirjoittajana Huhtikuussa on Matti Räinä. Hän on Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen ylijohtaja.

 

Pohjoisen Suomen kannalta seuraavan hallituksen toimesta linjataan merkittäviä liikennekysymystä. Näitä ovat perusväylänpidon rahoitustason korottaminen pysyvästi kestävälle tasolle. Toinen tärkeä kysymys on se onko valtatie 4 välillä Oulu – Kemi vihdoin mukana seuraavalla hallituskaudella käynnistettävissä isoissa liikennehankkeissa. Kolmanneksi seuraavalla hallituskaudella on myös otettava kantaa siihen, miten Hailuodon liikenneyhteys järjestetään jatkossa. Näihin asioihin tullaan ottamaan kantaa hallitusohjelmassa sekä sen pohjalta syksyllä valmistuvassa hallitusohjelman toimeenpanosuunnitelmassa.

 

Pitkien etäisyyksien Pohjois-Suomessa elinkeinoelämän kannalta keskeistä on kilpailukykyiset eri liikennemuotojen yhteydet. Tässä mielessä EU:n tekemä laajennuspäätös keskeisiin ydinverkkoihin oli merkittävä alueemme kannalta. Uutena osana Euroopan liikennejärjestelmän selkärangassa eli ydinverkossa on nyt Botnian käytävä. Tähän Pohjanlahden rannikon kiertävään käytävään kuuluu Suomen puolella Päärata Helsingistä Tornioon ja valtatie 4 Helsinki–Oulu–Kemi. Botnian käytävä yhdistää Pohjois-Suomen entistä vahvemmin Euroopan laajuiseen liikenne-verkkoon.

 

Suomi on sitoutunut tämän verkon kuntoon saattamiseen vuoteen 2030 mennessä. Keskeisin haaste meidän näkökulmasta on nelostie. Nelostien osalta uuden hallituksen tulisi tehdä periaatepäätös ns. Suomi-käytävästä, jossa yhteysvälin rahoitukseen sitoudutaan pitkäjännitteisesti. Erityisen tärkeää koko Pohjois-Suomen kannalta on, että Oulun kohta ja Oulu – Kemi väli nostetaan vihdoin seuraavalla hallituskaudella käynnistettäviin hankkeisiin. Kaikilla mittareilla mitattuna hanke on kiistattomasti nelostien kuormitetuin ja ongelmallisin väli.

 

Tiestön ja siltojen ylläpidosta on jouduttu tinkimään erityisesti alempiluokkaisella tieverkolla. Liikenneväylien kunto onkin kehittymässä huolestuttavaan suuntaan. Perusväylänpidolla on merkittävä vaikutus elinkeinoelämän kilpailukykyyn, alueiden kehittymiseen ja työllisyyteen sekä ihmisten arkipäivän liikkumiseen.

 

Laaja parlamentaarinen työryhmä kartoitti viime vuonna ratkaisuvaihtoehtoja liikenneverkon korjausvelan vähentämiseksi. Työryhmä pitää yksimielisesti Suomen tulevaisuuden ja kilpailukyvyn kannalta välttämättömänä perusväylänpidon rahoitustason nostamista. Liikenneväylät on pidettävä turvallisesti liikennöitävässä kunnossa. Kyse on välttämättömästä rakenneuudistuksesta kestävyysvajeen korjaamiseksi. Asiasta tulee työryhmän mukaan päättää hallitusneuvotteluissa. Kokonaisuudessaan lisärahoitustarve perusväylänpitoon on suurusluokkaa 200 M€ vuodessa, joka tarkoittaa Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueen tienpitoon lisää noin 10 M€ vuodessa.

 

Hailuodon valtuusto hyväksyi vuonna 1968 lauttayhteyden tilapäiseksi ratkaisuksi. Tämän jälkeen kiinteää yhteyttä on selvitetty lukuisia kertoja. Lauttayhteys on todettu erittäin kalliiksi, joten yhteiskuntataloudellisesti kiinteä yhteys olisi lauttayhteyttä selkeästi edullisempi. Ratkaisua asiaan ei ole kuitenkaan vielä syntynyt ympäristö ja ym syistä. Nyt olemme tilanteessa, jossa ympäristöselvitykset, muu suunnittelu ja kaavoitus ovat edenneet vuosien työn jälkeen niin pitkälle, että hankkeen konkreettiseen toteuttamiseen voidaan ottaa kantaa. Hailuodon kiinteä yhteys on maamme korvattavista lautta- ja lossiyhteyksistä selkeästi kannattavin.

 

 

Matti Räinä

Ylijohtaja