Aki Pöyry
Esittely
Olen 56-vuotias perheellinen ja asun Riihimäellä. Koulutukseltani olen tietoliikennetekniikan insinööri (1986), tietojenkäsittelyn tradenomi (2003) sekä yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen tradenomi YAMK (2009). Olen Maanpuolustuksen Insinöörit MPI ry:n jäsen ja sotilasarvoltani insinöörimajuri (res). Työskentelen Puolustusvoimissa Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n päätoimisena pääluottamusmiehenä. Toimialueeni kattaa koko Suomen.
Valmistuttuani insinööriksi työskentelin ensin kaksi vuotta Helsingin Puhelinyhdistyksessä. Puolustusvoimiin siirryin vuonna 1988. Puolustusvoimissa olen toiminut useissa eri tehtävissä kuten jaoston johtajana, ryhmän johtajana, tietohallintopäällikkönä ja kehittämispäällikkönä. Järjestöurani insinööriliittoyhteisössä aloitin jo vuonna 1992 ja olen toiminut ja toimin edelleen merkittävissä luottamustehtävissä.
Virkasuhteeseen liittyvien sopimusasioiden lisäksi työsopimussuhde on minulle tuttu, koska olen itse työsopimussuhteessa Puolustusvoimissa ja mukana työehtosopimusneuvotteluissa.
Olen toinen neuvottelija JUKO:n nimeämänä MILLOG Oy:n yrityskohtaisen työehtosopimuksen neuvotteluissa. Olen osallistunut vahvasti luottamusmiestehtäviini liittyen koko luottamusmiesorganisaation, YT-elinten jäsenten, ESJA-palkkausjärjestelmän arviointiryhmien ja työsuojeluvaltuutettujen koulutuksen suunnitteluun, organisointiin ja toteutukseen. Johdan, koulutan ja tuen yli 80 hengen henkilöstön edustajien organisaatiota.
Mainitse kaksi asiaa, joita haluaisit alkaa ajamaan hakemassasi edustustehtävässä? Perustele miksi.
Varapuheenjohtajien päätehtävä on toimia IL:n puheenjohtajan tukena edustajakokouksen päättämien toimenkuvien, strategian ja toimintasuunnitelman pohjalta.
Edunvalvonnan kannalta pidän edelleen tärkeänä henkilöstön edustajien aseman kehittämistä. Yhtenä asiana esim. henkilöstöryhmien välisen yhteistyön vakiinnuttaminen tiiviiksi kaikilla sopimusaloilla. Henkilöstön edustajat ovat yksi tärkeimmistä toimijoista niin jäsenpidon kuin -hankinnan kannalta.
Toisena asiana jäsentietojärjestelmän kehittäminen palvelemaan paremmin edunvalvontaa. Jäsenien työpaikkatieto ja yrityksessä sovellettava työehtosopimus tulee olla rekisterissä ajan tasalla ja ko. yrityksen henkilöstön edustajien käytettävissä.
Opiskelijoilla on jäsenmäärään nähden vähemmän ääniä edustajakokouksessa kuin muilla jäsenjärjestöillä. Olisitko valmis ajamaan opiskelijoille tasa-arvoista äänimäärää edustajakokoukseen kuin muilla jäsenjärjestöillä? Perustele myös vastauksesi.
Helsingin Insinöörit teki IL:n hallitukselle esityksen edustajakokouksen äänimäärämuutoksesta. IL:n hallitus esittää edustajakokoukselle antamassaan vastauksessa, että perustetaan työryhmä, joka tutkii vaihtoehtoisia malleja äänimääräjakaumaksi. Tähän työryhmään on tärkeää saada edustajia niin suurista, keskisuurista kuin pienistä järjestöistä sekä opiskelijoista.
Äänimääräjakaumamuutosta pitää pohtia kokonaisuutena, missä yhtenä osana on opiskelijoiden äänimäärä. Tässä vaiheessa en voi vielä ottaa suoraa kantaa opiskelijoiden äänimäärään.
Minkälaiset perhearvot sinulla on?
Perheeseeni kuuluu vaimo, kaksi poikaa, yksi tyttö sekä yksi lapsen lapsi. Perhe on minulle tärkeä voimavara ja tuki. Laajemmassa näkökulmassa perheeseeni kuuluu 88-vuotias isäni, veljeni perheineen sekä vaimoni läheisimmät sukulaiset. Lapsilleni olen sanonut, että kotia voi aina tulla, oli tilanne tai tapahtunut mitä tahansa. Ovi on aina avoinna.
Pitäisikö Insinööriliiton lisätä enemmän palveluita myös muilla kielillä ja millä kaikilla kielillä palveluita pitäisi olla?
Ennen kuin tähän voi vastata pitää ensin tunnistaa ja selvittää tarve muun kielisille palveluille kuin Suomen kielisille. Jos esim. DIFF liittyy IL:oon, on varmasti tarvetta ruotsinkielisille palveluille. Jatkossa kansainvälistymisen myötä englanninkielisten palveluiden tarve tulee selvittää.
Meillä on Insinööriliitossa hyvät edut eläkeläisille, mutta ovatko opiskelijoille tarjotut edut riittäviä? Millaisia etuja haluaisit liiton tarjoavan opiskelijoille?
Osana IL:n toimintaa ja jäsenkehitystä on aina huomioitava nuorjäsentoiminta. IOL kykenee hyvin houkuttelemaan jäseniä IOL:ään, millä perusteella opiskelijoiden jäsenedut ovat riittävät. Ongelmallisin kohta IL:n kannalta on se, kun opiskelija siirtyy työelämään ja täyden jäsenmaksun piiriin. Siihen tulee erityisesti panostaa, jotta jäsenyys ei siinä vaiheessa katkea.
Jäsenmäärän yllättävän kasvun jälkeen, miten haluaisit lisärahan suunnata?
IL:n talous on pysyttävä tasapainossa. Jo nykyisen palvelutason säilyttäminen edellyttää jäsenmäärän nettokasvua. Huolehtisin lisärahalla siitä, että IL:n jäsenmaksua ei tarvitsisi nostaa, mieluummin laskea.
Minkälaisena näet ay-liikkeen tulevaisuuden Insinööriliiton näkökulmasta? Miten Insinööriliiton pitäisi muuttua vai onko muutokselle tarvetta?
Ay-liikkeen kannalta yksi keskeinen uhka on ay-jäsenmaksun verovähennysoikeuden poistuminen. Mikäli sellainen muutos tapahtuu, aiheuttaa se huomattavaa jäsenliikehdintää. Nykyhallituksen aikana uhka on onneksi pieni.
IL on halunnut olla vahva edunvalvontatoimija ja sitä sen tulee edelleen olla. Siihen rinnalle tulee kehittää ammattillis-aatteellista toimintaa, mikä on nyt aloitettu ja tullaan edelleen jatkamaan. Muuttua pitää ja toiminnassa huomioida erilaiset jäsentarpeet. Jäsensegmentointi on siihen hyvä lähtökohta. Jäsenmaksun osalta tulisi selvittää onko mahdollista määrittää jäsenmaksun suuruus jäsenen tarvitsemien palveluiden mukaan.
Pitäisikö Insinööriliiton viestintää suunnata enemmän ulospäin ja mitkä olisivat mielestäsi sopivat kanavat?
Insinööriliiton ja Insinööri-brändin tulee näkyä yhteiskunnassa ja sen osana. Kanavien miettimisen jätän viestintäalan asiantuntijoiden tehtäväksi.
Pitäisikö Insinööriliiton pyrkiä enemmän keskustelemaan yhteiskunnallisista asioista, kuten ottaa kantaa niin sanottuihin pehmeisiin asioihin eli esimerkiksi perheitä koskeviin poliittisiin asioihin?
Insinööriliiton pitää satsata myös yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Sillä on tärkeä merkitys Insinööri-brändin kehittämiselle ja ylläpidolle. Resurssit ovat rajalliset ja vaikuttamisen kohteet tulee miettiä tarkkaan. Pääsääntöisesti vaikuttamisen piirissä tulee olla insinööriyteen ja tekniikan alan ammattilaisiin yms. kuuluvat asiat. Perhepoliittiset asiat kuulunevat enemmän keskusjärjestötahon tehtäviin.