Jyrki Kopperi
Esittely
Olen 52-v. Hyvinkääläinen. Naimisissa ja kaksi aikuista tytärtä. Töissä Helsingissä CGI Suomi Oy:ssä systems specialistina. Toimin CGI:n Helsingin alueen luottamiehenä sekä konsernin varapääluottamusmiehenä. Edustettavia Helsingissä yli 1500 henkeä ja valtakunnallisesti noin 4000. Kokemusta henkilöstön edustajan tehtävistä v.2001 lähtien.
Tietoalan puheenjohtaja ja tietotekniikan palvelualan TES:n pääneuvottelija v. 2017 alkaen (TES:n piirissä n.70 000 työntekijää). Hallituksen vars. jäsen v.2012 alkaen. Ennen nykyistä liittoa edunvalvontakokemusta myös RVL:n ja Erton hallintojen johdossa toimimisesta.
It-alan tehtävissä v. 2000 lähtien ja aiemmin kuljetus- ja logistiikka-alalla josta n. 9 v. kokemus työnjohto- ja esimiestehtävistä.
Kokemusta henkilöstöedustajana työpaikan hallituksessa, työsuojeluvaltuutettuna, yt-neuvottelukunnan jäsenenä ja puheenjohtajana, sekä yritysyhdistyksen hallituksessa 18 v. ajan josta puolet puheenjohtajana.
IL hallituksen jäsen 11/2016 lähtien jota ennen edustajakokousedustaja v:sta 2012. TESVA:n jäsen v.2014-2016.
Tivi-lehden 100 merkittävimmän ICT vaikuttajan listalla v.2018.
Mainitse kaksi asiaa, joita haluaisit alkaa ajamaan hakemassasi edustustehtävässä? Perustele miksi.
Päätehtäväni olisi työmarkkinaedunvalvonta sisältäen mm. työehtosopimusten sisällön tunnettavuuden ja merkityksen kasvattamisen sekä neuvottelutoiminnan kehittäminen.
Perustelut edellä mainitulle: Työehtosopimusjärjestelmä on suurissa vaikeuksissa ja vastatuulessa johtuen mm. yrittäjäjärjestöjen ja työnantajaliittojen määrätietoisesta omien tarkoitusperiensä esiin tuomisessa.
Toinen tärkeä painopistealue tulee olemaan liittoyhteisön yhteiskunnallisen painoarvon ja tunnettavuuden lisääminen.
Perustelut edellä mainitulle: IL:n nykyinen viestintä ei saavuta suurta yleisöä, vaan viestintä keskittyy liikaa omaan liittoyhteisön sisälle. Mikäli haluamme osallistua yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja keskusteluun, on viestinnän painopistealueita arvioitava uudelleen.
Opiskelijoilla on jäsenmäärään nähden vähemmän ääniä edustajakokouksessa kuin muilla jäsenjärjestöillä. Olisitko valmis ajamaan opiskelijoille tasa-arvoista äänimäärää edustajakokoukseen kuin muilla jäsenjärjestöillä? Perustele myös vastauksesi.
En tiedä mikä tähän on aikanaan ollut perusteena, joten nykyisen käytännön perusteet eivät ole minulla tiedossa. Olen valmis pohtimaan äänimäärän muuttamista, mutta jos näin tehdään niin silloin pitäisi arvioida kokonaisuutta sekä tuntea alkuperäiset perusteet nykykäytännölle.
Perustelut edellä mainitulle: En ole lukinnut ajatustani mihinkään tiettyyn malliin. Olen valmis keskustelemaan ja kartoittamaan myös uusia ratkaisuja, jotka mahdollistaisivat uusien jäsenjärjestöjen liittymisen niin että IL:n päätöksentekorakenne ei pirstaloituisi liikaa.
Minkälaiset perhearvot sinulla on?
Voisin kuvailla että perhearvoni ovat melko perinteiset. Suhtaudun kuitenkin avoimesti ja ymmärrän muitakin valintoja, eli kannatan yksilönvapautta. Jokainen voi päättää omista henkilökohtaisista asioistaan, kunhan ei loukkaa tai vahingoita muita.
Pitäisikö Insinööriliiton lisätä enemmän palveluita myös muilla kielillä ja millä kaikilla kielillä palveluita pitäisi olla?
Pitäisi lisätä, erityisesti englanninkielistä palvelua. Muille vieraille kielille en näe tässä vaiheessa tarvetta Insinööriliiton tasolla. Paikallisjärjestötasolla saattaa joillain jäsenjärjestöillä olla tarvetta myös ruotsinkieliseen viestintään. Tietoalalla teimme aiemmin syksyllä päätöksen että jatkossa lähetämme kuukausittaiset jäsentiedotteet myös englanniksi. Tälle on havaittu selvä tarve. Jäsenkuntamme kansainvälistyy koko ajan ja Tietoalan uusista jäsenistä noin joka kymmenes puhuu äidinkielenään jotain muuta kuin suomenkieltä.
Meillä on Insinööriliitossa hyvät edut eläkeläisille, mutta ovatko opiskelijoille tarjotut edut riittäviä? Millaisia etuja haluaisit liiton tarjoavan opiskelijoille?
Insinööriliiton tarjoamat jäsenedut If:n vakuutuksia lukuunottamatta ovat luonteeltaan sellaisia, että ne eivät aiheuta kustannuksia Insinööriliitolle. Iso osa tämänhetkisistä jäseneduista on sellaisia joita tarjotaan monille muillekin asikasryhmille, eikä niihin tarvita Insinööriliiton jäsenyyttä. Käsittääkseni IL:n jäsenedut ovat tällä hetkellä yhteneväiset kaikilla jäsenlajeilla, oli sitten työssäkäyvä, eläkeläinen tai opiskelija, en näe että IL:n tasolla lähdettäisiin luomaan erilaisia jäsenetuja eri jäsenlajeille. Mutta toki jokainen jäsenjärjestö voi kohdistaa oman jäsenmaksupalautteensa ja hankkia sekä neuvotella heidän jäsenkuntaansa parhaiten palvelevia jäsenetuja.
Jäsenmäärän yllättävän kasvun jälkeen, miten haluaisit lisärahan suunnata?
Olisi erittäin hienoa jos näin tapahtuisi, mutta nykytilanteen huomioon ottaen en usko että tämä toteutuisi lähiaikoina paitsi jos meihin liittyy uusia jäsenjärjestöjä. Osan lisärahasta laittaisin IL:n taseeseen uskottavan työtaisteluvalmiuden kasvattamiseksi ja osan käyttäisin jäsenjärjestöjen hyväksi niin että liittomaksu alenisi.
Minkälaisena näet ay-liikkeen tulevaisuuden Insinööriliiton näkökulmasta? Miten Insinööriliiton pitäisi muuttua vai onko muutokselle tarvetta?
Ay-liikkeen yhteiskunnallinen asema on heikentynyt tämän vuosituhannen puolella. Yrittäjärjestöjen ja työnantajaliittojen sanoma on mennyt paremmin perille kuin ay-liikkeen. Nykyisellä menolla asema tulee vaikeutumaan entisestään. Vastapuolen argumentoinneissa ay-liike on leimattu Suomen talouden perikatoon ajavaksi ei liikkeeksi. Uudenlainen yhteisöllisyys jossa tuetaan alan työntekijöitä ja yrityksiä, voisi olla yksi varteenotettava vaihtoehto. Meillä on tästä Pelialan puitteissa hyviä kokemuksia. Kyseinen toiminta on otettu positiivisesti vastaan sekä työntekijöiden että työnantajien puolella.
Pitäisikö Insinööriliiton viestintää suunnata enemmän ulospäin ja mitkä olisivat mielestäsi sopivat kanavat?
Pitäisi ja lisäksi viestinnän suunnittelussa ja toteutuksessa pitäisi käyttää apuna maan johtavien viestintätoimistojen asiantuntemusta. Sopivien kanavien valinnassa luottaisin alan ammattilaisten suosituksiin. Näkemykseni mukaan suurin osa viestinnästä pitäisi suunnata sosiaaliseen mediaan ja muihin sähköisiin välineisiin. Pitää kuitenkin muistaa että jäsenistömme mediankäyttötottumukset ovat hyvinkin erilaisia eri ryhmillä, joten perinteisiäkään viestintäkanavia ei voida kokonaan unohtaa.
Pitäisikö Insinööriliiton pyrkiä enemmän keskustelemaan yhteiskunnallisista asioista, kuten ottaa kantaa niin sanottuihin pehmeisiin asioihin eli esimerkiksi perheitä koskeviin poliittisiin asioihin?
Kyllä pitäisi ja näkemykseni mukaan painopistealueiden pitäisi olla sellaisia jotka tukevat työmarkkinoiden ja perheiden vapaa-ajan yhteensovittamista, jaksamista ja työkykyä ylläpitävää lainsäädäntöä. Myös koulutuspoliittiseen keskusteluun osallistuminen on erittäin tärkeää, jotta meidän edustamamme arvot ja asiantuntemus tulisi kuulluksi.