Lasse Laurikainen

Esittely

Lasse Laurikainen, 48-vuotias insinööri. Muuttanut pääkaupunkiseudulle työn perässä Itä-Suomesta 20 vuotta sitten. Naimisissa, 2 aikuista lasta. Tietotekniikan Insinööri AMK- sekä Hyvinvointiteknologian Insinööri YAMK -tutkinnot Savonia AMK:sta. Ura Nokian palveluksessa. Tehtävät vaihdelleet markkinoinnista ylläpitoon unohtamatta tuotekehitystä. Nykyinen työtehtävä Global Services Solution Architect. Edunvalvonnallisia tehtäviä Nokialla luottamushenkilönä vuodesta 2005.

Opiskeluaikoina Kuopion Insinööri- ja Rakennusarkkitehdit KINRA ry toiminnassa jossa yhä kunniajäsenenä. Lasten kasvettua, mukaan Helsingin Insinöörit HI ry toimintaan. Hallituksessa vuodesta 2011 jossa puheenjohtaja vuodesta 2016. Tällä hetkellä IL varapuheenjohtaja, lisäksi YTN sekä KOKO-kassan hallituksen jäsen. Työeläkeyhtiö ELOn hallintoneuvoston jäsen vuodesta 2018.

Monisanainen, mielipiteensä julkituova vahva vaikuttaja. Lojaali sovituille asioille. Aina avoin kehittävälle keskustelulle, myös perustelluille uudistuksille. Sydäntä lähellä yhteinen edunvalvonta ja reilu kohtelu. Haaveena rakentaa liitosta vahvempi vaikuttaja.

Mainitse kaksi asiaa, joita haluaisit alkaa ajamaan hakemassasi edustustehtävässä? Perustele miksi.

Onnistumisen kannalta on erittäin tärkeää että suoritamme 1.) strategian mukaiset toimet loppuun saakka. Niiden jalkauttamisessa on tällä hetkellä haasteita. Keväällä 2020 teemme strategiassa välitarkistuksen. Tarvittaessa 2.) teemme korjaavia liikkeitä oikean kurssin aikaansaamiseksi. Tämä voi vaatia myös kovia päätöksiä ja siihen tulee olla valmius.  

Opiskelijoilla on jäsenmäärään nähden vähemmän ääniä edustajakokouksessa kuin muilla jäsenjärjestöillä. Olisitko valmis ajamaan opiskelijoille tasa-arvoista äänimäärää edustajakokoukseen kuin muilla jäsenjärjestöillä? Perustele myös vastauksesi.

Opiskelijoiden äänimäärä jakaa mielipiteitä jäsenkentässämme. Mielestäni opiskelijoiden nykyistä äänimäärää ei vielä tule muuttaa, vaan jatkaa IOL:n kanssa hyvin käynnistynyttä kehitysyhteistyötä. Uuden strategiamme mukaan Insinööriliittoon liitytään kerran. Usein tämä tapahtuu jo opintojen aikana. Suurin jäsenvuotomme tapahtuu viiden vuoden sisällä valmistumisesta. Tällöin yli puolet opiskeluaikana liittyneistä ovat eronneet jäsenyydestä. Usein tämä tapahtuu kun vastavalmistunut jäsenemme saa ensimmäisen jäsenmaksun. Hyvin moni näistä eronneista kokevat etteivät ole koskaan liittyneet Insinööriliittoon. Jäsenten yhdenvertainen kohtelu edellyttää molemminpuolista kunnioitusta. Liiton tehtävänä on varmistaa riittävä palvelutaso ja jäsenen vastata jäsenvelvoitteesta, kuten maksaa jäsenmaksu.

Minkälaiset perhearvot sinulla on?

Perhe on yhteiskunnan perusta ja sen ydinkomponentti. Jokainen perhe määrittää oman perhemuotonsa ja kunnioitan sitä. Arvopohjani on konservatiivinen. Ymmärrän kuitenkin hyvin eri sukupolvien ajattelun muuttumista. Mielestäni meidän tulisi huolehtia vanhemmista sukupolvista samalla ajatuksella kuin perheiden pienempiä hoidamme. Tämä ei saa kuitenkaan kääntyä siten että tulevaisuuden yhteiskunnassa on suuri työelämän ulkopuolelle jäävä keski-ikäisten naisten ryhmä, jotka hoitavat vanhempiaan. Kuulun itsekin siihen joukkoon joka osallistuu iäkkäiden vanhempien arvokkaan elämän turvaamiseen. Perhe on minun voimavarani.  

Pitäisikö Insinööriliiton lisätä enemmän palveluita myös muilla kielillä ja millä kaikilla kielillä palveluita pitäisi olla?

Insinööriliitto palvelee jo tänä päivänä kolmella kielellä. Apua ja tukea saa myös ruotsin ja soveltuvin osin englannin kielellä. Edunvalvonnallisen tehtävän hoidamme suomenkielellä neuvottelukumppaneiden ja viranomaisten suuntaan ja tarvittaessa kommunikoimme jäsentä koskevan asian siten että hän sen ymmärtää. Tulevassa verkkosivu-uudistuksessa on tämä kieliasia jo paremmin huomioitu.     

Meillä on Insinööriliitossa hyvät edut eläkeläisille, mutta ovatko opiskelijoille tarjotut edut riittäviä? Millaisia etuja haluaisit liiton tarjoavan opiskelijoille?

Liittoyhteisömme muodostuu kentällä toimivista jäsenjärjestöistä ja keskustoimistosta. Jäsenkokemuksen kannalta paikallisella toiminnalla on iso merkitys. Mitä suurempi osa jäsenjärjestöjä avaa omaa toimintaansa myös opiskelijoille, sitä suurempi on myös yksittäisen opiskelijan jäsenkokemus. Keskustoimiston yksi rooleista on toimia mahdollistajana, toiminnan lähtiessä jäsenistä. Jatkamme elinkaari-ajattelun työstämistä ja myös erikseen opiskelijatoiminnan kehittämistä yhdessä IOL:n kanssa.

Jäsenmäärän yllättävän kasvun jälkeen, miten haluaisit lisärahan suunnata?

Jäsenmäärä ei lähde kasvuun yllättävästi. Se vaatii kovaa ja pitkäjänteistä työtä. Mahdollinen lisärahoitus tulisi suunnata kohdennettuun jäsenhankintaan, yhteiskuntavaikuttamiseen ja brändimarkkinointiin.  

Minkälaisena näet ay-liikkeen tulevaisuuden Insinööriliiton näkökulmasta? Miten Insinööriliiton pitäisi muuttua vai onko muutokselle tarvetta?

Tulevaisuuden visiossa meidän tulee pärjätä myös tilanteessa jossa ay-jäsenmaksun verovapaudesta ja työehtosopimusten yleissitovuudesta on luovuttu. Yhteisöämme tulee kehittää siten, että vastaamme visioon olemalla ketterä, toimiva ja edelleen kasvava jäsentemme muodostama Insinööriliitto.

Pitäisikö Insinööriliiton viestintää suunnata enemmän ulospäin ja mitkä olisivat mielestäsi sopivat kanavat?

Viestintää tulee aina kehittää. Yleisin syy viestinnän ongelmiin on riittämätön dialogi. Tarvitsemme tulevaisuudessa enemmän mielipidevaikuttamista. Meidän tulee pyrkiä vaikuttamaan suuren yleisön mielikuvaan Insinööriydestä. Tarvitsemme lähitulevaisuudessa imagomarkkinointia huomattavasti enemmän saavuttaaksemme tavoitteemme.  

Pitäisikö Insinööriliiton pyrkiä enemmän keskustelemaan yhteiskunnallisista asioista, kuten ottaa kantaa niin sanottuihin pehmeisiin asioihin eli esimerkiksi perheitä koskeviin poliittisiin asioihin?

Meidän tulee osallistua tulevaisuudessa enemmän yhteiskunnalliseen keskusteluun. Insinöörit profiloituvat tänä päivänä yhteiskunnan parempiosaisiin ja yleisen sympatian saaminen meille tärkeissä asioissa on vaikeaa. Jos haluamme saavuttaa tavoitteitamme on meidän profiloiduttava enemmän osaksi yhteiskuntaa. Olemme leikkisästi sanottuna: hajuton, väritön ja mauton.