Samu Salo
Esittely
Olen 43-vuotias Tuotantotalouden Insinööri. Valmistuin ylioppilaaksi 1995 ja Insinööriksi 2000. Kotoisin olen Seinäjoelta, olen kuitenkin asunut pääkaupunkiseudulla lähes koko 2000-luvun. Työurani olen pääsääntöisesti tehnyt rautatieinfra-alalla. Olen työskennellyt useammassa yrityksessä esimerkiksi seuraavilla tehtävänimikkeillä: projektipäällikkö, kehityspäällikkö, liiketoimintajohtaja, aluepäällikkö ja erityisasiantuntija. Ennen työurani alkua asuin ulkomailla Berliinissä, Lyonissa ja Turkissa. Kaikki nämä olivat erittäin antoisia kokemuksia, suosittelen lämpimästi erityisesti kaikille nuorille ulkomailla käyntiä, jos mahdollisuus tarjoutuu.
Insinööriliittoyhteisössä olen ollut mukana vuodesta 1997 lähtien, jolloin aloitin Seinäjoen Insinööriopiskelijoiden toiminnassa, opiskelija-aktiivina toimin aina valmistumiseeni saakka. Valmistumisen jälkeen olin hetken pois aktiivitoiminnasta, kunnes liityin Rautateiden Insinöörit nimiseen yritysyhdistykseen. Toimin siellä useita vuosia eri tehtävissä ml luottamusmiehen tehtävät. Kyseinen yritysyhdistys liittyi Helsingin Insinöörien jäseneksi ja sitä kautta tulin Helsingin Insinöörien hallitukseen 2008 vuoden alusta. HI:ssä toimin hallituksen jäsenenä, varapuheenjohtajana ja puheenjohtajana. Olin myös Uudenmaan vaalipiiristä Insinööriliiton hallituksen jäsenenä vuosina 2011-2016. Jatkoin siis HI:n tehtävissä aina kesään 2016 jolloin minut valittiin Insinööriliiton puheenjohtajaksi.
Aiemmin yhdistystoiminta oli minulle intohimoinen harrastus ja nyt siis työ. Nykyinen työni on varsin aikaa vievää ja penkkiurheilua lukuun ottamatta muut harrastukseni ovat jääneet taka-alalle.
Mainitse kaksi asiaa, joita haluaisit alkaa ajamaan hakemassasi edustustehtävässä? Perustele miksi.
Puheenjohtajana ajan/toteutan niitä asioita, joita edustajakokous päättää. Yhdessä päätetyn strategian mukaisia asioita vien eteenpäin sovitusti.
Opiskelijoilla on jäsenmäärään nähden vähemmän ääniä edustajakokouksessa kuin muilla jäsenjärjestöillä. Olisitko valmis ajamaan opiskelijoille tasa-arvoista äänimäärää edustajakokoukseen kuin muilla jäsenjärjestöillä? Perustele myös vastauksesi.
En halua ottaa tähän kantaa, koska olen istuva puheenjohtaja ja Insinööriopiskelijaliitto on julkisesti ilmoittanut tukevansa minua myös seuraavalle kaudelle puheenjohtajaksi. Lähtökohtani asioihin on, että kaikkien jäsenjärjestöjen tulee olla tasavertaisessa asemassa IL-yhteisössä.
Minkälaiset perhearvot sinulla on?
Olen hyvin perhemyönteinen, vaikka minulla ei olekaan ns. omaa perhettä. Perheen asiat ovat tärkeimpiä ja sitten tulevat muut asiat kuten työ.
Pitäisikö Insinööriliiton lisätä enemmän palveluita myös muilla kielillä ja millä kaikilla kielillä palveluita pitäisi olla?
Englanniksi meillä pitäisi olla selvästi enemmän tarjontaa. Sitä tosin on tulossa nettisivu-uudistuksen ja materiaalien päivityksen myötä kesällä 2020. Annamme tällä hetkellä neuvontapalveluita suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.
Meillä on Insinööriliitossa hyvät edut eläkeläisille, mutta ovatko opiskelijoille tarjotut edut riittäviä? Millaisia etuja haluaisit liiton tarjoavan opiskelijoille?
Oma käsitykseni on, että opiskelijoille meillä on selvästi paremmat edut ja palvelut kuin eläkeläisille. Ongelmana on pikemminkin, että opiskelijat eivät tiedä näistä, ne jotka tietävät pitävät etujamme hyvinä suhteessa hintaan. Toki arvioimme tilannetta vuosittain ja pyrimme lisäämään etuja opiskelijoille. Opiskelijat itse osaavat varmasti parhaiten kertoa, mitä etuja tai palveluita he halauaisivat.
Jäsenmäärän yllättävän kasvun jälkeen, miten haluaisit lisärahan suunnata?
IL:n taseeseen painostusvalmiusrahaston kasvattamiseksi. Erilaisiin kehityshankkeisiin, jotta jäsenemme saisivat nykyistä paremman tarjonnan liiton toiminnasta, eduista ja palveluista.
Minkälaisena näet ay-liikkeen tulevaisuuden Insinööriliiton näkökulmasta? Miten Insinööriliiton pitäisi muuttua vai onko muutokselle tarvetta?
Meillä järjestäytymisasteeseen ei ole näköpiirissä isoja muutoksia, toisin kuin monilla muilla liitoilla. Tämä antaa mahdollisuuden arvioida pitkäjänteisemmin linjauksiamme ja muutostarpeita. Muutoksia teemme jäseniltä saadun palautteen perusteella. Teemme useita kyselyjä/vuosi jäsenille eri asioista. Näen erityisen tärkeänä tuottaa palveluita ja etuja myös niille, jotka eivät ole kiinnostuneita työmarkkinaedunvalvonnasta. Eli tarvitsemme lisää tukijalkoja jäsenyyden perustaksi liittoomme.
Pitäisikö Insinööriliiton viestintää suunnata enemmän ulospäin ja mitkä olisivat mielestäsi sopivat kanavat?
En ole ihan varma mitä tällä kysymyksellä tarkoitetaan. Meillä on jäsenille suunnattua viestintää ainakin sähköposti uutiskirjeinä, Facebookissa, Insinöörilehdessä, Instagramissa ja Linked-Innissä. Luottamusmiehille on myös omat kanavansa, saatujen palautteiden perusteella ne ovat riittävät. Yleistä vaikuttamisviestintää tehdään monella tasolla mm. henkilökohtaisissa tapaamisissa, kutsutilaisuuksina, Insinöörilehdessä, tiedotteina ja annettuina haastatteluina.
Käsittääkseni yllä on mainittu keskeiset viestintämme kohderyhmät.
Pitäisikö Insinööriliiton pyrkiä enemmän keskustelemaan yhteiskunnallisista asioista, kuten ottaa kantaa niin sanottuihin pehmeisiin asioihin eli esimerkiksi perheitä koskeviin poliittisiin asioihin?
Ehdottomasti kyllä. Siksi teinkin esityksen kevään 2019 edustajakokoukselle asiasta, joka näin päättikin. Olemme tuomassa asiasta ehdotusta syksyn 2019 edustajakokoukseen sovitusti.
Toivottavasti edustajakokouksen päätöksellä vaikutamme tulevaisuudessa selvästi enemmän yhteiskunnallisissa asioissa.