Timo Härmälä

Esittely

Olen 2000-vuonna valmistunut 43-vuotias tietoliikennetekniikan insinööri (AMK) Puuppolasta. Opiskeluaikoina järjestötyö jäi yhteyshenkilönä toimimiseen paikallisesti Mikkelin ammattikorkeakoulussa. Valmistumisen jälkeen minulla oli vielä kaverini kanssa sen verran opiskelijamoodi päällä, että kun saimme kutsun Keski-Suomen Insinöörit ry:n syyskokoukseen, jossa tarjottaisiin ilmaista ruokaa, niin pakkohan kokoukseen oli lähteä. Kokouksen puheenjohtaja huomasi, että paikalla oli uusia jäseniä ja kysyi meiltä, että kumpi teistä tulee ensivuonna hallitukseen, niin minulla oli suu täynnä ruokaa ja kaveri ehti osoittamaan minua ja sanomaan ”tuo tulee”. Ja tällä tiellä ollaan edelleen, eli vähän sattuman kautta päätynyt Insinööriliiton aktiiviksi.

Minulla on Insinööriliitto-yhteisöstämme jo lähes 20 vuoden kokemus ja olen ehtinyt toimimaan monenlaisissa tehtävissä niin paikallisesti (hallituksen jäsen, varapuheenjohtaja, puheenjohtaja) kuin valtakunnallisestikin (valiokuntien jäsen, valiokuntien puheenjohtaja, insinööriliiton hallituksen jäsen, Insinööriliiton varapuheenjohtaja ja 1. varapuheenjohtaja). Olen istunut liittomme hallituksessa kolmen viimeisimmän puheenjohtajan aikana (Matti Viljanen, Pertti Porokari ja Samu Salo). Toiminnassani olen pyrkinyt aina ensisijaisesti ajattelemaan liittomme etua ja ollut käytettävissä luottamustehtäviin, kun sitä on minulta pyydetty. Kuten nytkin suostuin asettumaan varapuheenjohtajaehdokkaaksi ennen kaikkea kentältä tulleista pyynnöistä ja kysymyksistä, että olisinko käytettävissä tähän luottamustehtävään.

Insinööriliiton pitää pystyä uudistumaan, jotta olemassaolomme oikeutus säilyy jatkossakin. Nykyisillä toimintatavoilla ja toimilla ollaan saatu nykyisen kaltaisia tuloksia, jotka ovat jäsenmäärän suteen olleet kohtuullisen onnistuneita torjuntavoittoja ja syvä jäsenkato näyttäisi pikkuhiljaa pysähtyvän. Jäsenkehityksen turvaaminen on yksi tärkeimpiä tehtäviämme nyt ja tulevaisuudessa, koska jäsenmäärä ratkaisee taloutemme tilan ja vaikuttavuutemme neuvottelupöydissä. Jäsenistöstämme ja järjestöaktiiveistamme huolehtiminen tulee olla toimintamme kulmakivinä.

Uskon, että minulla on edelleen kyky katsoa eteenpäin suhteellisen pitkästä historiastani huolimatta, sekä tuoda uusia ajatuksia liittomme kehittämiseen. Uskon, että pystyn myös uudistamaan omaa ajatteluani maailman muuttuessa ja olemaan takertumatta liikaa vanhaan. Historia on hyvä tuntea, mutta menneisyydellä ei juurikaan ole tekemistä sen kanssa millaisen tulevaisuuden yhdessä rakennamme. Luottamustoimissa olen aina pyrkinyt osallistumaan keskusteluun ja tuomaan myös uusia näkemyksiä asioihin. Luonteeltani olen kuuntelija ja analysoija, mutta mielipiteeni kerron rohkeasti ja uskallan seisoa näkemysteni takana. Mutta myös muuttaa omaa kantaani, kun vaihtoehto minulle perustellaan.

Mainitse kaksi asiaa, joita haluaisit alkaa ajamaan hakemassasi edustustehtävässä? Perustele miksi.

1. Rivijäsenen saaminen kaikessa tekemisessämme keskiöön ja rivijäsenen etu päätöksentekoon lähtökohdaksi läpi organisaatiorakenteemme. Tätä orkesteria pyöritetään kuitenkin jäsenten vuoksi ja jäsenten rahoilla. Ja rahoitusmielessä jäsenmäärä ja positiivinen jäsenkehitys ratkaisee meidän tulevaisuuden ja mahdollistaa toiminnan kehittämisen

2. järjestöaktiivina toimiminen tulee saada mielekkääksi, motivoivaksi ja palkitsevaksi. Meidän pitää varmistaa, että saamme jatkossakin hyviä tekijöitä tekemään kentällä vapaaehtoistyötä jäsentemme eteen. Enne kaikkea nuoria pitää saada kasvamaan näihin luottamustehtäviin läpi suomen.

Opiskelijoilla on jäsenmäärään nähden vähemmän ääniä edustajakokouksessa kuin muilla jäsenjärjestöillä. Olisitko valmis ajamaan opiskelijoille tasa-arvoista äänimäärää edustajakokoukseen kuin muilla jäsenjärjestöillä? Perustele myös vastauksesi.

Tähän minulla ei ole mustavalkoista näkemystä ja ymmärrän molemmat kannat, että kun maksavat vähemmän jäsenmaksua, niin äänimääräkin on pienempi tai että tasavertaisuuden nimissä jokaisella pitäisi olla sama äänimäärä. Olen valmis ajamaan äänimäärämallia, joka on koko liittoyhteisömme osalta mahdollisimman järjestödemokraattinen ja tästä keskustelusta ei voi irrottaa opiskelijoita vaan tätä tulee käsitellä yhtenä kokonaisuutena.

Minkälaiset perhearvot sinulla on?

Itse olen avioliitossa naisen kanssa ja minulla on kaksi alakouluikäistä lasta. Omalla kohdallani olen ehkä aika konservatiivinen, mutta muiden osalta hyvinkin suvaitsevainen monimuotoisuudelle tässä asiassa. Esikoiseni ensimmäiset häät olivat kahden naisen väliset häät Oulussa.

Pitäisikö Insinööriliiton lisätä enemmän palveluita myös muilla kielillä ja millä kaikilla kielillä palveluita pitäisi olla?

Tämä asia pitää mielestäni hoitaa tarvelähtöisesti. Englanniksi palvelua pitäisi olla saatavilla asiasta kuin asiasta, muut kielet sitten jäsenistömme tarpeen perusteella. Varsinkin lakiasiat ovat yleensä hankalampia hoitaa jäsenen näkökulmasta vieraalla kielellä.

 Meillä on Insinööriliitossa hyvät edut eläkeläisille, mutta ovatko opiskelijoille tarjotut edut riittäviä? Millaisia etuja haluaisit liiton tarjoavan opiskelijoille?

Mielestäni Opiskelijat liittyvät insinööriliittoon ja heidän tulee olla palvelujen suhteen samassa asemassa kaikkien jäsenten osalta. Eli samat peruspalvelut tulisi taata kaikille ja isojen jäsensegmenttien osalta tulee kyetä tarjoamaan myös kohdennettuja palveluita, joihin muillakin jäsenillä on oikeus, vaikka tarve onkin todennäköisesti pienempi.

Jäsenmäärän yllättävän kasvun jälkeen, miten haluaisit lisärahan suunnata?

Ensiksi palauttaisin viime vuosina toiminnasta leikatut rahat takaisin budjettiin, toki kohdennus ja toiminnan tarpeellisuus pitää tarkastella avoimesti ja tapauskohtaisesti. Tässäkin asiassa tulee mennä rivijäsenen etu edellä. Vasta toissijaisesti tulouttaisin lisärahaa jäsenille jäsenmaksun alentumana.

Minkälaisena näet ay-liikkeen tulevaisuuden Insinööriliiton näkökulmasta? Miten Insinööriliiton pitäisi muuttua vai onko muutokselle tarvetta?

Muutokselle on ehdottomasti tarvetta koko yhteiskunnan ja varsinkin työelämän muutoksen keskellä. Meidän tulee päästä ei-ei-ei -liikkeestä keskustelunavauksia ja ratkaisuehdotuksia tarjoavaksi asiantuntijaorganisaatioksi, jolla tiellä jo orastavasti olemmekin uuden strategiamme toteuttamisen kautta. Vaikka omien jäsenten etujen ajaminen pitääkin olla ensimmäisenä mielessä, niin isossa kuvassa meidän pitää pystyä peilaamaan esim. Työehtosopimusneuvottelutavoitteidemme vaikutuksia pitkällä tähtäimellä koko yhteiskuntaan, jopa globaalisti.

Pitäisikö Insinööriliiton viestintää suunnata enemmän ulospäin ja mitkä olisivat mielestäsi sopivat kanavat?

Koska haluamme toimia luottopelaajana yhteiskunnallisissa kysymyksissä ja olla niiden ongelmanratkaisija, niin viestintää tulee ehdottomasti suunnata ulospäin ja monikanavaisesti. Kanava tulee valita kohderyhmän mukaan ja meidän tulisi edelläkävijöinä varsinkin nuorten keskuudessa pystyä käyttämään niitä kanavia, joita nuoriso seuraa.

Pitäisikö Insinööriliiton pyrkiä enemmän keskustelemaan yhteiskunnallisista asioista, kuten ottaa kantaa niin sanottuihin pehmeisiin asioihin eli esimerkiksi perheitä koskeviin poliittisiin asioihin?

Aiempien vastausten pohjalta tähän ei voi vastata kuin kyllä. Mutta tässäkin pitää miettiä, että mikä on meidän jäsentemme kannalta oleellista, eli kohdentaa vähät resurssimme niihin asioihin, joista haluamme oikeasti lausua jotain. Meidän ei tule lähteä ottamaan kantaa jokaiseen yhteiskunnalliseen ongelmaan eikä varsinkaan sellaisiin, mihin meillä ei ole tutkittua tietoa tai osaamista esittää myös ratkaisuja tai faktoja mielipiteidemme tueksi. Meillä on iso viestinnällinen ja tekemisiimme liittyvä haaste siinä, että jäsenkuntamme on niin heterogeeninen, että joku jäsenkunnastamme tahtoo aina pahoittaa mielensä tekemisistämme ja sanomisistamme.