Kirjoitus on julkaistu Kalevassa mielipidekirjoituksena 30.1.2023.

In­si­nöö­re­jä on joka lähtöön – in­si­nöö­ri­kou­lu­tus on yleis­si­vis­tä­vä ”tek­nii­kan alan lukio”

Luin hiljattain alueemme lehdestä haastattelun ennätysajassa maisteriksi valmistuneesta henkilöstä. Kun häneltä kysyttiin suunnitelmia tulevan työuran suhteen, oli vastaus: ”Kaikki on hyvin, kunhan en päädy insinööriksi." Tuo on itse asiassa aika hauskasti sanottu (vrt. basistivitsit), mutta sisältää myös totuuden, että on olemassa stereotypioita siitä millainen insinööri on ja mitä hän tekee.

Yleisesti taitaa olla vallalla käsitys, että insinööri ei ole järin sosiaalinen ja tulee toimeen lähinnä vain numeroiden kanssa. Töissä hän aamulla laittaa ”rupelihatun” päähänsä ja vetäytyy suunnittelukammioonsa tietokoneen ääreen naputellen sitä koko päivän. Lähtee sitten illalla kotiin ja istuu tietokoneen ääreen pelatakseen sillä aamuyöhön saakka, seuranaan ainoastaan sipsipussi ja energiajuoma.

Tuohan ei tietysti pidä paikkaansa – insinöörejä on joka lähtöön. Insinöörikoulutuskin on tosi monialainen ja sisältää monenlaisia suuntauksia. Voisi sanoa, että insinöörikoulutus on yleissivistävä ”tekniikan alan lukio”. Koulutus antaa valmiuksia teknisen puolen lisäksi myös moneen muuhun, kuten esimerkiksi kirjalliseen ja suulliseen ilmaisuun suomeksi ja englanniksi, ihmisten johtamiseen ja kanssakäymiseen, myös liiketalous ja yrittäjyys kuuluvat ammattikorkeakoulun opintosisältöön.

Tämä monipuolinen koulutus mahdollistaa sen, että insinöörejä työskentelee mitä moninaisimmissa ammateissa. Teknisten suunnittelutöiden lisäksi insinöörejä on paljon työnjohtotehtävissä niin suurissa kuin pienissäkin yrityksissä. Opettajakunnasta löytyy myös runsaasti insinööritaustaisia henkilöitä.

Monien startup-yritysten liikkeelle panevana voimana on insinööri ja hänen itsensä tekemä innovaatio. Pienessä startupissa tämä insinööri on usein myös toimitusjohtaja, joka hoitaa koko yrityksen pyörittämisen, on siis samalla myös talousjohtaja, HR-päällikkö ja markkinointijohtaja.

Insinöörikoulutus opettaa loogista ja matemaattista ajattelua, ja tästä on etua monissa ammateissa. Myös monilla  luovilla aloilla kuten muusikkoina ja audiovisuaalisella alalla työskentelee runsaasti insinöörejä. Myös lääkäriksi ja lakimiehiksi jatkokouluttautuneita insinöörejä on Suomessa paljon.

Viime vuonna Insinööriliitto valitsi Insinööri-gaalassa vuoden insinööriksi Euroopan parlamentin jäsenen Miapetra Kumpula-Natrin. Eikä Miapetra ole suinkaan ainoa politiikassa toimiva insinööri.

Yhteenvetona voisikin todeta, että insinöörikoulutus on hyvä pohja ponnistaa mitä moninaisemmille aloille ja tulevaa työuraa kysyttäessä voikin todeta: ”Kaikki on hyvin, kunhan päädyn insinööriksi."

Timo Veijola
puheenjohtaja
Oulun Insinöörit ry