Insinööriliiton asiamies Minna Anttonen rohkaisee työnantajia panostamaan vanhempiin työntekijöihin.

Insinööriliiton uudenmaan piiri sponsoroi Systeemityöyhdistyksen seminaaria syyskuun alussa eläkeratkaisukeskustelun käydessä kuumimmillaan. Niin sanotulla Sponsorirastilla osallistujien tehtävänä oli miettiä keinoja työhyvinvoinnin lisäämiseen ja sitä kautta työurien pidentämiseen. Eläkeiän nostamista ei saanut ehdottaa.

Keskusteluissa tuli ilmi työelämän ristiriita. Työnantajat patistavat ikääntyviä työntekijöitä eläkkeelle. Yt-neuvotteluissa eläkeikää lähestyvät valikoituvat irtisanottaviksi tai heille ehdotetaan pakettia. Harva yritys myöskään palkkaa yli 55-vuotiaita. Joidenkin mielestä ikärasismin raja oli paljon alempi, 50 tai jopa 40 vuotta. Julkisuudessa sitten ihmetellään kestävyysvajetta ja alhaista eläköitymisikää.

Useiden iäkkäämpien seminaarilaisten mielestä nuoret esimiehet eivät osaa hyödyntää vanhempien työntekijöiden osaamista. Heistä myös tuntui, että he eivät pääse samaan tapaan koulutuksiin kuin nuoremmat. Se syö työmotivaatiota. Jatkokouluttamista ei saa lopettaa liian aikaisin.

Muutamat osallistujat olivat itse jo eläkkeellä tai osa-aikaeläkkeellä. He kehuivat osa-aikaeläkejärjestelmää ja ehdottivat, että yli 60-vuotiailla voisi olla automaattisesti oikeus lyhyempään työaikaan joko työpäivää tai työviikkoa lyhentämällä tai lomia pidentämällä. Osa-aikatyöstä ja osa-aika yrittämisestä pitää tehdä kannattavia vaihtoehtoja.

Merkittäväksi työssä ja työelämässä viihtyvyyttä lisäävänä tekijänä mainittiin työn ja työaikojen joustavuus sekä se, että työntekijän saa itse vaikuttaa oman työnsä sisältöön. ”Pitäisi saada tehdä sitä, minkä osaa ja mistä tykkää.”

Jo eläkkeellä olevat halusivat rohkaista työikäisiä siirtymään toisenlaisiin tehtäviin työpaikan sisällä tai vaihtamaan kokonaan uuteen ammattiin. He muistuttivat, että muutos olisi tehtävä ajoissa, ennen kuin palaa entisessä työssä loppuun.

Nuoremmat seminaarilaiset puolestaan suhtautuivat kriittisesti vanhemman väen muutosvastarintaan. ”Muutosten hanskaamiseen ja oppimisahdistuksen käsittelyyn on otettava kaikki keinot käyttöön”, vaati eräs heistä. Muutosvastarinta nähtiin työhyvinvointia haittaavana tekijänä.

Koska seminaariin osallistui tietotyöläisiä, tuli ideoita myös tietotekniikan hyväksikäytöstä työssä jaksamisen apuna. Big datan avulla voidaan henkilöitä kutsua kohdistettuihin seulontoihin. Näin sairaudet saadaan diagnosoitua ajoissa ja voidaan mahdollisesti ehkäistä pitkiä sairauspoissaoloja ja vähentää sairauden vuoksi eläköitymistä. Datan keräämisessä kunnolla yhteen toimivilla terveydenhuollon tietojärjestelmillä on iso rooli.

Työeläkeyhtiöt voisivat entistä enemmän ja eri tavoin tukea yritysten tyky-toimintaa. Virkistyspäivät ja yhteinen tekeminen vaikuttavat yrityksen henkilöstön asenteeseen. Positiivisuus auttaa jaksamaan ja antaa eväitä kehittää työyhteisöä.

Ikäsyrjintä on saatava pois laista. Tällä keskustelijat viittasivat yli 53-vuotiaiden korkeampaan eläkemaksuun. Eläkemaksun on oltava samansuuruinen kaikille työntekijöille. Tai miksi se ei voisi olla vaikka alempi yli 53-vuotiaille? Ikääntyvien työntekijöiden työssä käymiseen tulisi rohkaista eikä rangaista siitä.

Ammattikorkeakoulut saavat rahaa valmistuvista opiskelijoista. Eikö kesken opiskelun töihin menevät tulisi rinnastaa valmistuneisiin ja palkita opinahjoa myös heistä? Opiskeluaikana työskentelevä tekee todennäköisesti pidemmän työuran kuin pelkästään opiskeluun keskittyvä.

Osallistujat peräänkuuluttivat yritysten yhteiskuntavastuuta. Työllisten määrä on saatava nousuun. ”Antakaa töitä suomalaisille älkääkä siirtäkö niitä Intiaan”, kuului selkeä viesti. Myös asennemuutosta kaivattiin. Ikääntyvien työntekijöiden osaamisen arvostamisen lisäämiseksi voitaisiin tehdä valtakunnallinen kampanja. Sen sloganiksi ehdotettiin Työnantaja: Panosta puumaan ja pantteriin.