Luottamuksesta on kysymys

9.11.2015

Mikko Wikstedt
Järjestöjohtaja
Mikko Wikstedt Järjestöjohtaja

Insinööriliiton järjestöjohtaja Mikko Wikstedt kirjoittaa marraskuun blogissa liiton tilanteesta ja mitä tulevaisuudessa pitäisi parantaa.

 

 

Maamme hallitus aiheutti marraskuun ensimmäisenä viikonloppuna varsinaisen näytelmän. Kaatuuko hallitus, kompuroiko vai pelkästään horjuu ? Sotea, aluepolitiikkaa, tietovuotoja, radiohiljaisuutta, huonoa johtamista, vatulointia ja luottamuspulaa. Kasvotkin menivät. Vaikka hallituksen taival on ollut poikkeuksellisen eriskummallinen loikkineen ja pakkolakeineen, niin harva kuitenkaan odotti hallituskriisiä. Tätä kirjoitettaessa sopu on juuri syntynyt ja pääministeri kehuu vuolaasti ratkaisua: ”Kaikki hoitivat osuutensa erinomaisesti.” Hallitus ei nyt kaatunut, mutta on vain ajan kysymys milloin tulee uusi kriisi, koska sisäinen luottamus on rapautunut. Uudet vaalit häämöttävät.

Myös Insinööriliiton sisäinen eheys on pahasti rapistunut. Viimeksi kuluvana vuotena olemme kokeneet, miten hallitus yrittää erottaa yhden jäsenensä. Tätä edelsi liiton keskeisimmän asiantuntijaelimen, työmarkkinavaltuuskunnan jäsenen erottaminen. Tämä on synnyttänyt hallitukseen, osin koko liittoyhteisöön, epäluottamusta ja keskinäistä kyräilyä. On syntynyt railo, jota nykyjohdon on hyvin vaikea paikata.

Syynä tähän eriseuraisuuteen ja riitaisuuteen on ollut johdon halu rajoittaa puhe- ja sananvapautta tavalla, joka ei vastaa nykyaikaa, vaan kumpuaa menneisyydestä. Nyt, vuonna 2015 on avoimuuden ja vapauden, aidon sananvapauden aika. Meidän on liitossamme kuunneltava kaikkia osapuolia, kunnioitettava erilaisia mielipiteitä ja käytävä demokratiaan pohjaavaa sisäistä keskustelua.

Ensi vuosi on tärkeä edunvalvontavuosi. Suomessa käydään työmarkkinaneuvotteluja vaikeissa olosuhteissa. Jäsenistöön kohdistuu leikkauspaineita, eikä taloudessa ole vieläkään nähtävissä selkeää käännettä. Juuri nyt me tarvitsemme Insinööriliiton koko henkilökunnan hyvää osaamista, eikä niinkään yhden ihmisen show'ta.

Käyttämällä hyväksi henkilökunnan laajempaa asiantuntijuutta ja hyviä yhteistyöverkostoja, on meillä mahdollisuus selvitä näistäkin karikoista pienin vahingoin, jopa parantaa jäsentemme hyvinvointia. Insinööriliitto työllistää noin 75 henkeä ja jokaiseen heistä täytyy luottaa oman ruutunsa täyttävänä asiantuntijana. Minä luotan.

Työmarkkinaedunvalvonta on liiton ydintoimintaa, siitä ei ole epäilystä. Edunvalvontaa on kuitenkin tehtävä ajassa. Ympäristössä tapahtuneet muutokset on analysoitava tarkasti ja niihin on kyettävä reagoimaan järkevällä tavalla. Jos työelämä muuttuu pätkätöiden suuntaan, meidän on pystyttävä tarjoamaan edunvalvontaa ja palvelua myös uudenlaisen työn tekijöille. Jos jäsenemme eivät saa koulutustaan vastaavaa työtä, meidän on autettava heitä omassa tavoitteessaan. Edunvalvonta on siis muutakin kuin työehtosopimustoimintaa, se on myös yhteiskunnallista vaikuttamista ja henkilökohtaista palvelua.

Muuntautumiskyky on se avaintekijä, jolla ay-liike pystyy jatkossakin säilyttämään asemansa. Tämä koskee kaikkia, keskusjärjestöjä siinä missä Insinööriliittoakin. Ei-liikkeen on muuntauduttava "me tarjoamme oman vaihtoehtomme" – liikkeeksi. Työmarkkinaedunvalvonta on perinteisesti ollut voimalaji, mutta sirpaloituvassa työelämässä taito on nousemassa voiman rinnalle. Jäsenten ääntä on kuultava edunvalvonnassa ja palvelujen tarjonnassa. Muun muassa työhyvinvointi, työelämän laatuasiat ja oman työuran kehittämiseen liittyvät asiat ovat monelle jäsenelle euroja ja prosentteja tärkeämpi peruste kuulua liittoon.

 

 

Uusi aika vaatii korostetusti hyvää yhteistyökykyä ja –taitoa. Kaikki voima lähtee liiton sisäisestä eheydestä, yhteisestä tunteesta, että jokaisella mielipiteellä on arvoa. Me tarvitsemme tunnetta siitä, että teemme töitä yhdessä ja tasa-arvoisina toisiimme nähden, myös liiton puheenjohtajaan nähden.

Sen lisäksi liitto tarvitsee pitkäjänteisiä ja toimivia yhteistyösuhteita muihin organisaatioihin. Näistä aivan keskeisiä ovat muut ammattiliitot sekä neuvottelu- että keskusjärjestöt. Tämä korostuu entisestään Akavan sisällä. Tuloksellinen edunvalvonta vaatii yhteistyötä yli keskusjärjestörajojen ja hyvää neuvotteluyhteyttä työnantajiin. Tuloksekas yhteistyö tarkoittaa myös sitä, että molempien osapuolten on saatava siitä jotakin arvokasta. Harvoin vain toinen osapuoli hyötyy.

Yhteiskunnallinen vaikuttaminen on tärkeydessä noussut jäsenten edunvalvonnassa perinteisen työmarkkinaedunvalvonnan rinnalle. Työelämäkysymyksiin, talouspolitiikkaan, elinkeinopolitiikkaan ja liitolle tärkeisiin koulutuspoliittisiin asioihin ei voi vaikuttaa ilman luontevaa ja toimivaa keskusteluyhteyttä puolueisiin, eduskuntaryhmiin ja ministeriöiden virkamiehiin. Myös yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa toimintatavat ja keinot ovat muuttuneet; keskusteleminen ja kuunteleminen ovat korvanneet käskemisen ja vaatimisen. Tuloksellinen vaikuttaminen lähtee yhteistyöstä ja toisen osapuolen kunnioittamisesta.